Juhlavan kattauksen aikaansaamiseksi katamme ruokailuvälineet ja kankaiset servietit liinoitettuihin pöytiin valmiiksi.
Tarjoilijan työhön kuuluu kattaus, tarjoilu ja loppusiivous.
KATTAUS
Antamiimme hintoihin sisältyy tarvittavat astiat, kankaiset, valkoiset pöytäliinat, kankaiset valkoiset servietit, kynttilät ja pöytäkukat kauden kukista istumapöytiin, valokuvapöytään ja noutopöytään tilaisuuden ajaksi käyttöönne. Jos haluatte kukka-asetelmia tilaisuuden jälkeen mukaanne, veloitamme niistä erikseen.
Helsingin pitäjän Pappila ja Kirkkoherransalonki
Pappilankuja 4, Vantaa >> Kartta
Pakarintupa
Kuriiritie 1, Vantaa >> Kartta
Helsingin pitäjän juhlatilojen varaajan on käytettävä Juhla Minttujen palveluja.
Pelkkä tilan varaaminen ei ole mahdollista.
Voitte myös tiedustella muita juhlatiloja, joista Juhla Mintuilla on kokemuksia.
- Seurakuntasalit
- Työväentalot
- VPK talot
- Yksityiset juhlatilat
Historia
Helsingin pitäjän kirkonkylän pappila on vuodelta 1856. Sen yläosa tuhoutui osittain tulipalossa vuonna 1896. Alaosaa voitiin rakennuksen korjaustyössä käyttää hyväksi. Tulipalossa tuhoutuivat myös rakennuksen ullakolla olleet seurakunnan historiakirjat. Sen sijaan alakerrassa säilytetyt kirkonkirjat säästyivät.
Palon jälkeen pappila korjattiin vuonna 1897 arkkitehti Theodor Höijerin suunnitelmien mukaan. Ulkorakennukset, kellari ja aitat, ovat todennäköisesti syntyneet aikaisempien rakennushankkeiden yhteydessä vuonna 1791 tai 1856. Pappilan kivinavetta muutettiin vuonna 1974 hautausmaan huoltotiloiksi.
Pappila oli pitkään ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran ja viimeksi Tikkurilan kirkkoherran virka-asuntona aina vuoteen 1999 saakka, jolloin alettiin suunnitella pappilan entisöintiä nykyiseen tarkoitukseen, seurakuntalaisten ja seurakuntien juhlatilaksi.
Pappilarakennus on entisöity 1800-luvun lopun henkeen. Sohvaryhmiä, pöytiä ja tuoleja on hankittu huutokaupoista. Vanhat valkoiset korkeat kaakeliuunit on säilytetty koristeina, seiniä koristavat vuosisadan vaihteen tyylin mukaiset tapetit. Alun perin rakennus on ollut pappilaan kuulunut sivuasunto, jota käyttivät kirkkoherran apulaiset. Nimensä mukaisesti se toimi myös pappilan leivintupana aina 1960-luvulle asti. Talon kerrotaan olevan rakennettu vuonna 1827. Arkkitehti Amanda Eskolan mukaan talon pohjoispään tuvassa on kuitenkin piirteitä, jotka vaikuttavat kuuluvan 1700-luvun lopulle. On mahdollista, että rakennuksen pohjoispää on vanhempi ja etäläpääty on myöhempi laajennus.